Lapland Northin matkailualue sijaitsee Suomen alkuperäiskansan, saamelaisten kotiseutualueen sydämessä. Saamelaiset ovat ainoa Euroopan tunnustettu alkuperäiskansa, ja heidän kotiseutualueensa on Suomessa pohjoisin Lappi, Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa. Inari-Saariselkä alueella pääset tutustumaan elävään saamelaiskulttuuriin paikallisten, saamelaisten matkailuyritysten avulla.
Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, joka elää neljän valtion alueella: Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Yhteistyö saamelaisryhmien välillä jatkuu edelleen, ja se on myös saanut uusia, tässä ajassa eläviä muotoja, esimerkiksi juhlien ja tapahtumien muodossa.
Suomen saamelaisten kolme kieltä – kolme kulttuuria
Saamelaisilla on oma kieli ja kulttuuri, jotka poikkeavat suomen kielestä ja suomalaisesta kulttuurista. Suomessa puhutaan kolmea saamenkieltä. Kielet poikkeavat toisistaan niin paljon, että eri kielien puhujilla yhteisymmärrys ei ole itsestään selvää. Suurin kieliryhmä on pohjoissaamen kielen puhujat, joita löytyy Suomen lisäksi myös Ruotsista ja Norjasta. Pohjoissaamen lisäksi Suomessa puhutaan inarinsaamen kieltä, jonka alkuperä on Inarijärven ympäristössä, sekä koltansaamen kieltä, jonka puhujia löytyy myös Norjasta ja Venäjältä.
Kolme erilaista kieliryhmää luovat pääpiirteet kolmelle Suomessa esiintyvälle saamelaiskulttuurille, jotka poikkeavat toisistaan perinteistein elinkeinojen sekä kulttuurin näkyvien tunnusmerkkien, kuten esimerkiksi saamenpukujen ja käsitöiden malleissa. Saamelaisten perinteiset elinkeinot ylläpitävät kieltä elävässä kulttuuriympäristössä. Ne ovat vahvasti sidoksissa luontoon, mistä kertoo myös saamenkielten sanastollinen rikkaus erilaisissa luontoon liittyvissä sanoissa. Esimerkiksi erilaisia lunta kuvaavia sanoja on pohjoissaamenkielessä lähes 200.
Perinteisiä elinkeinoja nykypäivässä
Vaikka kaikki saamelaiset eivät osallistu poronhoitoon, on se edelleen näkyvin saamelaisten perinteisistä elinkeinoista, ja sillä on yhä tärkeä merkitys kulttuurille. Poronhoidon vuotuisiin tapahtumiin osallistutaan koko perheen voimin, vasanmerkitys kokoaa keskikesän aikaan suvut yhteen, ja syystalvella kokoonnutaan poroerotuksiin. Poronhoitoon pääset tutustumaan talvikaudella esimerkiksi Arctic Siidan ja Porotila Petri Mattuksen ohjelmapalveluissa, jotka vievät seuraamaan poromiesten arkista työtä porojen parissa.
Saamelaisten perinteisiä käsitöitä, duodjia, tehdään edelleen käyttäen perinteisiä menetelmiä, ja siitä haetaan inspiraatiota myös nykydesigniin ja taiteeseen. Saamelaisessa käsityöperinteessä korostuu vuorovaikutus luonnon kanssa. Aidon saamenkäsityön tunnistaa Sámi Duodji -merkistä, jonka myöntää saamelaisten käsityöntekijöiden ammattijärjestö. Saamenkäsitöitä voi hankkia itselle matkamuistoksi tai käyttöesineiksi Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa sijaitsevasta Sámi Duodjin liikkeestä. Sajoksessa on myös esillä saamelaista nykytaidetta esimerkiksi parlamenttisali Soljun seinillä. Myös Siida Shop myy aitoja, Sámi Duodji -merkillä varustettuja käsitöitä.
Kaikilla perinteisillä elinkeinoilla, poronhoidolla, kalastuksella, metsästyksellä ja saamenkäsitöillä on merkittävä rooli kulttuurin oppimisessa. Elinkeinoihin liittyviä tapoja ja käytänteitä opitaan perhe- ja sukuyhteisössä vanhemmilta. Nykyään moni saamelaisperhe saa elantonsa perinteisten elinkeinojen ohella esimerkiksi matkailutoiminnasta. Perinteisiä elinkeinoja harjoitetaan yleensä oman perheen- ja sukuyhteisön kesken, mikä näkyy myös matkailutoiminnassa. Moni saamelainen matkailuyritys matkailualueella on perheyritys, jonka toimintaan osallistuu useampi sukupolvi yhtä aikaa. Esimerkiksi Tenojoen rannalla, Utsjoella sijaitsevan Lomakylä Vallen toimintaan osallistuu koko perhe.
Joiku inspiroi edelleen
Saamelaisten oma musiikkiperinne joiku on omaleimainen osa kulttuuria, jonka voi päästä kokemaan esimerkiksi Joiku-Kotsamon perinteisellä saamelaisella illallisella tai Elämysretket Palton järjestämällä jokiveneretkellä Lemmenjoella. Jokaisella Suomen saamelaisryhmällä on oma joikuperinteensä: pohjoissaamenkielinen luohti, inarinsaamenkielinen livđe ja kolttasaamenkielinen leu’dd. Ne ovat edelleen osana arkielämää ja sosiaalisia tilanteita. Joikujen aiheet nousevat yhteisöstä: voidaan joikata henkilöitä kunnianosoituksena heille, tai joiku voi kertoa luonnonilmiöstä tai tapahtumasta. Kukaan ei kumminkaan koskaan joikaa itseään, sillä sitä pidetään epäsopivana ja itserakkaana. Joiuissa ei ole selviä lauseita, vaan joikattavaa asiaa tai henkilöä kuvaillaan melodian ja äänenkäytön variaatioilla. Joiku on inspiraationlähde ja taustavaikuttaja myös nykyiseen saamelaismusiikkiin: perinteistä joikua yhdistetään esimerkiksi rock- tai rap-musiikkiin. Pohjoissaameksi räppäävän Ailu Vallen ja inarinsaameksi räppäävä Amocin teksteistä löytyy samoja aiheita kuin perinteisistä joiuista. Inarissa järjestetään vuosittain elokuussa alkuperäiskansojen musiikkifestivaali Ijahis Idja, joka tuo esille suurimmat saamelaismusiikin tähdet ja tyylit perinteisestä joiusta nykymusiikkiin.
Saamelaisen kulttuurin jäljille Siidassa, Sevettijärvellä ja Neidenissä
Saamelaisen kulttuurin jäljille pääsee parhaiten tutustumalla Inari-Saariselkä alueeseen. Vuoden ympäri avoinna oleva käyntikohde, Siida – Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus, on erinomainen kohde, jossa tutustut saamelaiseen kulttuuriin ja ainutlaatuiseen pohjoiseen luontoon. Suomen saamelaisten kansallismuseo Siida johdattaa pysyvien näyttelyidensä avulla Suomen saamelaiskulttuurin historiaan. Ulkomuseoalueelle on koottu Inarin alueen rakennusperinnettä ja se on myös esihistoriallinen asuinpaikka. Sevettijärvellä toimii kesäisin kolttien perinnetalo, jossa voi tutustua koltansaamelaiseen kulttuuriperintöön ja nykypäivään samoin kuin Norjan puolella Neidenissä sijaitsevassa Ä’vv:in Kolttasaamelaisten museossa.
Teksti: Iida Pirttijärvi
Matkakohteet ja nähtävyydet
Tutustu Inari-Saariselkä alueen eläväisiin kyliin ja mielenkiintoisiin kohteisiin. Inari-Saariselällä koet tuntureiden taikaa, elät kultamaiden lumoa ja kosketat arktista kulttuuria. Täällä sinua odottaa aito Lappi.
