Saariselkä – Suomen pohjoisin ulkoilukeskus Urho Kekkosen kansallispuiston kainalossa
Saariselän kylältä löydät kaikki ulkoilmaihmisen matkailupalvelut majoituksesta
ruokaan ja ajanvietteeseen. Urho Kekkosen kansallispuiston laaja reitistö
avautuu kylän laidalta. Saariselän avotuntureilla nautit sykähdyttävistä
ulkoilmaelämyksistä kaikkina kahdeksana vuodenaikana.
Matkailijan tärpit Saariselälle
- Ympärivuotinen ulkoilukeskus
- Monipuolinen hotelli- ja muu majoitustarjonta, joissa majoitusta tarjolla huoneissa, mökeissä, huoneistoissa ja revontulimajoituksessa
- Laaja ravintolatarjonta, joissa paikallisia raaka-aineita ja tunnelmallinen ilmapiiri
- Suosituimmat nähtävyydet: Urho Kekkosen kansallispuisto, Kaunispää, Kiilopää, Auroratupa, Prospektorin kaivos
- Kesällä Saariselällä voi mm. vaeltaa, patikoida, pyöräillä, meloa, SUP -lautailla, kalastaa, sienestää ja marjastaa
- Syksyllä Saariselällä voi mm. Vaeltaa, meloa, sienestää ja marjastaa, kalastaa sekä metsästää
- Talven aktiviteetteja ovat mm. Hiihto, laskettelu, talvipyöräily, poroajelut, huskysafarit, kelkkasafarit, lumikenkäily, talvipoluilla kävely ja tietysti pulkkailu
- Saariselän Sanomat kertoo Saariselän alueen tarinoista, ihmisistä ja tapahtumista digissä useampana päivänä viikossa ja paperilla neljä kertaa vuodessa. Lue täällä >
Saariselän Skibussin aikataulu talvikaudella 23-24
Avotunturipyöräilyä loputtomiin jatkuvassa tunturijonossa tai keskellä metsää linnunlaulua kuunnellen. Saariselällä on upeat mahdollisuudet harrastaa pyöräilyä. Reittejä löytyy helpoista haastaviin.
Pyöräilyreitteihin
Polveilevat tunturimaastot ja kansallispuiston reitit mahdollistavat joka päivälle erilaisen hiihtoretken. Saariselkä on tunnettu maastohiihtäjän paratiisina, jossa ladut ovat aina huippukunnossa. Huollettuja latukilometrejä on 200, joista valaistuja yli 30. Latujen varsilta löydät myös huollettuja taukopaikkoja. Latujen ulkopuolelle pääsee välinevuokraamoista saatavilla tunturi- ja metsäsuksilla.
Saariselkä on suosittu ulkoilukohde helppokulkuisen tunturimaaston, luonnon koskemattomuuden ja tiheän tupaverkoston ansiosta. Talvella kansallispuisto tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön myös kokeneemmalle hiihtovaeltajalle.
Kesällä Urho Kekkosen kansallispuiston hyvin merkityt vaellusreitit kutsuvat vaeltamaan – yhtä hyvin muutamaksi tunniksi kuin muutamaksi viikoksi.
Pohjoisessa rinnetarjonta on monipuolinen kaiken tasoisille laskijoille. Saariselältä löydät Suomen pohjoisimman laskettelukeskuksen. Kahden tunturin rinteillä oleva koko perheen laskettelukeskus tarjoaa eritasoisia rinteitä, tasokkaan hiihto-opetuksen sekä Suomen pisimmän pulkkamäen.
Avoimet rinteet ja hissitPaikallisia nähtävyyksiä
Urho Kekkosen kansallispuisto
Urho Kekkosen kansallispuisto perustettiin vuonna 1983, ja se on maamme toiseksi suurin kansallispuisto Lemmenjoen kansallispuiston jälkeen. Pohjoisosa on tunturi- erämaata, jossa on lukuisia yli 500 metriä korkeita tuntureita. Puiston alueella on retkeilijöiden käytössä Suomen tihein verkosto päivä-, autio- ja varaustupia sekä muita taukopaikkoja.
Luontopolkuja ja päiväretkiksi soveltuvia teemareittejä löytyy Saariselältä ja Kiilopäältä. Kansallispuiston tunnetuimpiin kohteisiin lukeutuvat mm. Luirojärvi, Paratiisikuru ja Sokosti jotka ovat useamman vaelluspäivän päässä, kansallispuiston sydämessä.
Pyörillä pääsee kansallispuiston alueelle ajamaan merkityillä reiteillä sekä talvella talvipyöräilyreitistöillä.
Kaunispää
Kaunispää on ehkä tunnetuin Saariselän tuntureista. Sen 438 metriin kohoavan huipun voit valloittaa helposti vaikkapa kävellen, pyöräillen, hiihtäen, autolla tai hissillä. Kaunispää sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuiston rajalla ja sen huipulta avautuu upea näkymä kansallispuistoon, yli Saariselän kylän kohti Sompion luonnonpuistoa ja Hammastunturin erämaa-alueelle.
Katso kartalla
Kiilopää
546 metriin kurottava Kiilopää on yksi Saariselän tunturialueen korkeimmista ja tunnetuimmista tuntureista. Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitsevalle Kiilopäälle pääsee helposti puiston Kiilopään portilta, ja matkaa huipulle tulee noin kaksi kilometriä suuntaansa. Uusittu reitti on osin porrastettu, ja matkalla on levähdyspaikkoja.
Kiirunapolkua pitkin Kiilopäälle – katso reittikuvaus
Laanilan kultareitti
Kahdeksan kilometrinen patikointi- ja pyöräilyreitti Laanilan ja Kutturantien välillä esittelee alueen kultahistoriaa ja -kulttuuria. Reitti kulkee vanhojen kaivoksien ja kultavaltausten kautta ja tutustuttaen kullankaivun maailmaan infotauluin. Reitin läheisyydessä kaivetaan kultaa myös nykyisin.
Ivalojoen Kultala
Vuonna 1869 alkaneen Ivalojoen kultaryntäyksen myötä valtiovalta rakennutti Ivalojoelle tukikohdan, Kruunun Stationin, kullankaivun valvontaa ja hallinnointia varten. Kruunun tukikohdassa tarkastettiin kullankaivajien etsintäluvat, punnittiin löydetty kulta ja perittiin siitä vero valtiolle.
Tänä päivänä pihapiirissä on Kultalan Kruunun Stationin lisäksi alkuperäiset rantasauna ja varastoaitta. Lisäksi alueelle on alkuperäisten piirustusten mukaan rakennettu leipomo ja väentupa. Kultalassa on myös retkeilijöiden käyttöön vuokratupa. Kultalaan pääsee merkittyä retkeilyreittiä pitkin tai melomalla. Polku Ivalojoen Kultalaan lähtee metsäautotien päästä läheltä Pahaojan kämppää, Kutturan tien varresta.
Prospektorin kaivos
Kaivosyhtiö Prospektor perusti kultakaivoksen Luttojoen latvoille 1900-luvun alussa. Kaivosta varten rakennettiin tie Sodankylästä Laanilaan ja myöhemmin tietä jatkettiin aina Petsamoon saakka. Kaivosyhtiön konttorista tuli Saariselän ensimmäinen rakennus ja myöhemmin se toimi vuosikymmenien ajan Laanilan kestikievarina. Kaivoksesta ei koskaan löydetty kultaa ja se lakkautettiin.
Prospektorin kaivos sijaitsee Laanilan ja Saariselän välillä. Kaivoskuilun päälle on rakennettu pieni mökki, jonka sisältä pääsee näkemään vanhaan kaivoskuiluun. Pihalla on nähtävillä kaivostoiminnan jälkiä ja rekvisiittaa.
