Utsjoki – Pohjoisen helmi
Suomineidon päälaella yli tuhannen kilometrin päässä pääkaupungista sijaitsee Saamenmaan helmi, Utsjoki. Utsjoella asukkaita on 1181, joista melkein puolet ovat saamenkielisiä. Vaikka väkiluku onkin pieni, niin kokoa kunnasta löytyy, neliökilometrejä Utsjoella on yli nelinkertainen määrä asukasta kohden. Kunta on virallisesti kaksikielinen. Monikulttuurisuus näkyykin vahvana Utsjoella, sillä suomen kielen lisäksi voit varmasti törmätä kylillä käydessäsi myös pohjoissaameen, sekä norjan kieleen. Utsjoella on kolme isompaa kylää Tenojoen alkupäässä oleva Karigasniemi, Utsjoen kirkonkylä sekä Suomen pohjoisin kylä, Nuorgam.
Kalastus
Tenojoella on ollut merkittävä rooli Utsjoen kunnan kehityksessä, Teno on ollut läpi alueen historian merkittävä kulkuväylä, jota pitkin on kuljettu niin talvisin kuin kesäisinkin. Teno on myös toiminut historian saatossa paremminkin kahden valtakunnan yhdistävänä tekijänä kuin erottavana. Lohiturismin katsotaan alkaneen Tenolla kesällä 1838, jolloin ensimmäiset englantilaiset lohilordit saapuivat Tenolle. Tenon kultakausi englantilaisten keskuudessa kesti 1910-luvulle, mutta lopahti ensimmäiseen maailmansotaan.
Suomalaisten kiinnostus pohjoiseen lohijokeen syntyi 1940-luvun loppupuolella kun etelän suuret lohijoet valjastettiin sähköntuotantoon, viimeinen sysäys kalastusmatkailun kiihtymiseen antoi 1957 valmistunut maantie Kaamaselta Utsjoelle. Kalaturismi kasvoi voimakkaasti 1980-luvulle asti ja pysyi suunnilleen samalla tasolla vuoteen 2017, jolloin Suomen ja Norjan välillä solmittiin tiukempi sopimus kalastuksesta. Sopimus tehtiin lohikannan suojelun vuoksi, sillä se on romahtanut huomattavasti 2000-luvulla. Sopimuksen tarkoitus oli pienentää Teno-joen kalastusmatkailupainetta kolmanneksella, mutta matkailu vähentyikin 50 prosenttia.
Viimeisen niitin tällä erää lohen kalastusturismi sai vuonna 2021, kun Suomen ja Norjan valtiot kielsivät lohen kalastuksen kokonaan Teno-joen vesistössä, suojellakseen romahtanutta lohikantaa. Lohenkalastuksen kielto ei kuitenkaan tarkoita kalastusturismin kokonaista loppua, sillä erämaa-alueiden lukuisat järvet tuovat monia mahdollisuuksia innokkaille kalastajille.
Kulttuuri
Utsjoen kunnan alueella on kaksi merkittävää kulttuurillista kohdetta, joissa voi tutustua entisajan saamelaisten elämiin. Välimaan saamelaistila sijaitsee Tenon rannassa suunnilleen Utsjoen kylän ja Nuorgamin kylän puolivälissä. Välimaan saamelaistila kohosi nykyiselle paikalleen 1858, vanhoille hyville pyyntipaikoille. Tilan väki eli kalastuksesta sekä lampaista. Nykyään Tila on tärkeä historiallinen nähtävyys, jossa voi tutustua aitoon saamelaisten menneisyyteen. Paikalla oppii miten saamelaiset ovat selvinneet täällä pohjoisimman Suomen äärilaidan karussa, mutta kauniissa luonnossa.
Utsjoen kirkko ja sen alapuolella Mantojärven rannalla sijaitsevat kirkkotuvat ovat säilyneet 1800-luvulta tähän saakka ehjänä, joka on Lapissa harvinaista, johtuen Lapin sodasta 1944-1945. Kirkkotuvat olivat saamelaisten sukujen ja perheiden asumuksia, joissa elettiin markkinoiden ja kirkonmenojen aikaan, sillä matka omalle asuin kentälle oli pitkä. Kesäisin tupien alue toimii ilmaisena ulkomuseona ja näitä tutkiessa kuluu tunti, jos toinenkin. Tupiin tutustumisen ohella kannattaa myös piipahtaa lähetyskahvilassa vohvelilla sekä käydä tutustumassa käsitöihin. Tupien vieressä on Carl Ludvig Engelin pohjoisin ja viimeisimmäksi jäänyt suunnittelutyö Utsjoen pappila, joka toimii edelleenkin kirkkoherran asuntona. Maantien toisella puolella rinteellä taas on Ernst Lohrmannin suunnittelema Utsjoen kivinen kirkko. Kirkko kirkkotupineen onkin määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, ja sinne saapuessa et voi kuin ihailla sopusuhtaista rakennuskantaa luonnonkauniilla paikalla.
Erämaat
Utsjoen kunnan alueella sijaitsee kaksi suomen suurinta erämaa-aluetta Kaldoaivin- ja Paistunturin erämaa-alue, sekä Kevon luonnonpuisto jylhine kanjoneineen. Erämaa-alueilla on useampi merkitty retkeilyreitti, joista voi valita itselleen sopivan. Kevon luonnonpuistossa kulkee 63 kilometrin mittainen vaellusreitti Sulaojalta Kenesjärvelle, toinen vaihtoehto on 86,5 kilometrin Kuivin rengasreitti. Muistathan pysytellä luonnonpuistoalueella merkityillä reiteillä ja tarkastaa voimassa olevat rajoitukset ennen sinne lähtöä. Erämaa-alueilla saa liikkua vapaasti, tietenkin hyödyntäen varsinkin pyöräillessä valmiita reittejä, sillä pohjoinen luonto on hyvin haavoittuvainen. Muista myös noudattaa liikkuessasi retkietikettiä, sekä voimassa olevia rajoituksia.
Pyöräily
Utsjoen kunta on panostanut viime vuosina pyörämatkailuun, ja sieltä löytyykin useita mielenkiintoisia pyöräilyreittejä maastopyöräilyn harrastajille, sekä retkipyöräilijöille. Kunnan yritykset tarjoilevat pyöräilijöille kuljetuspalveluita sekä majoitusta, vuokravarusteita, ruokaa ja lämpimän saunan.
Maantiepyöräilyyn soveltuu esimerkiksi Suomen kauneimmaksi tieksikin tituleerattu Tenojokilaakson reitti, joka kulkee Karigasniemeltä Utsjoen kautta Nuorgamiin. Jos on innokas, niin matkan varrella voi nousta yhden tai vaikka kaikkien kolmen Ailigas-tunturien päälle ihailemaan Tenojokilaakson maisemaa. Jos haluaa tehdä rengasreitin niin voi lähteä Kaamasen kylästä Inarista Karigasniemelle Muotkatunturin ja Paistunturin erämaiden läpi, Karigasniemeltä Utsjoelle, ja Utsjoelta takaisin Kaamaseen.
Maastopyöräilijöille löytyy reittejä eri puolilla kuntaa, reittien pituuden voi valita kokemuksen ja kunnon mukaan. Reiteiltä löytyy niin vaativia nousuja kuin myös helppokulkuisia ylänköjä, joissa on tilaa ihailla avaraa maisemaa. Maastopyöräilykausi kestää kesäkuun puolivälistä elo-syyskuulle. Jos olet innokas vielä lumen tultuakin pyöräilemään niin ota silloin alle fatbike, jolla voit kulkea pehmeillä moottorikelkkaurillakin.
Kirjoittaja: Eelis Loponen, luonto-ohjaajaopiskelija, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari.