Kotina pohjoisin Lappi

Olen Anna-Sofia, 17-vuotias ja olen asunut koko elämäni Oulussa. Vanhempani muuttivat viime kesänä Ivaloon. Opiskelin vielä syksyn Oulussa lähihoitaja -opintoja toista vuotta, mutta jätin koulun kesken. Halusin vaihtaa koulua ja matkailuala Inarissa kuulosti hyvältä. Muutin vanhempieni luokse vuodenvaihteessa, ja koulu alkoi siitä reilu viikon päästä. En asettanut mitään odotuksia, vaan ajattelin ottaa kaiken avoimesti vastaan. Tässä kohtaa on hyvä sanoa, etten tuntenut Inarin alueelta muita kuin perheeni. Vähän jännitin, että miten ihmiset täällä ottavat minut vastaan, saanko ystäviä ja viihdynkö koulussa. Koulua on kulunut nyt kuukauden verran, olen viihtynyt ja pikkuhiljaa olen tutustunut uusiin ihmisiin. Ei ole helpoimmasta päästä saada ystäviä uudella paikkakunnalla, josta ei tunne ketään. Toisaalta muutto tuntui helpolta, koska kaipasin jotain uutta ja innostuin täysin ideasta muuttaa Inariin ja opiskella uutta alaa.

Usein minulta kysytään, että miksi muutin tänne tai sanottiin, että sitten kaduttaa, kun olen muuttanut ja että täällä Lapissa ei olisi mitään. Useat aikuisetkin sanoivat minua hulluksi, kun nuorena lähtee niin kauas ystävistään ja jättää koulun kesken. En oikein osaa vastata, että miksi muutin, mutta tiedän että olen rohkea ja haluan elää itseäni varten eikä minua kaduta eikä harmita. Sanoisin, että usein ikävöin tärkeitä ihmisiä ja kaupunkia, eikä siinä ole mitään väärää. Uskon jo nyt, että en tule enää muuttamaan takaisin, koska se ei houkuttele samalla tavalla kuin Lappi. Tai sanotaanko että täällä näen paljon asioita, joista tykkään ja jotka tuntuvat omalta, joten tuskin palaisin sinne enää takaisin.

Eletään keväässä, kaamos on ohi ja aurinkoakin on nähty, jo pelkkä hetki auringon paisteessa tuo niin paljon energiaa. Täällä kaikki on niin kaunista ja ihmeellistä, minulle uutta tai ehkä en ole aiemmin kiinnittänyt huomiota luontoon samalla tavalla kuin nyt. Helmiäispilvet ja revontulet ovat todella lumoavia. Öiset tähtitaivaat tuntuvat suuremmalta kuin koskaan ja jokainen tähti on niin upea. Lapin kesää näin hiukan jo viimevuonna, kun vierailin vanhempieni luona. Oli yötön yö ja kauniit kelit sekä lämmintä ja viileää sopivasti. Syksyllä ruska meni hiukan ohi, koska vierailin täällä todella vähän. Kyllä harmittaa, kun ei ollut aikaa vaeltaa ja ihmetellä lisää tätä luontoa mutta ensi syksynä varmasti vaellan niin usein, kun vain kerkeän.

 Koko vuosi, vuodenajat, jokainen päivä sisältää jotain kaunista ja mielestäni jokaisessa vuodenajassa on jotain hienoa. Ei ole päivääkään, kun en jotain ole ihmetellyt tai hämmästellyt ja usein mietin miten voi jossain olla näin kaunista. Tuntuu, kuin olisi satumaassa ja kaikki olisi harhaa. Ettei tämä kuulostaisi liian hyvältä, pitää muistaa, että satumaassakin on huonoja puolia. Odotan jo tulevaa kevättä ja kesää, että pääsisin vaeltamaan ja kesälomalla huoletta kierrellä ympäri Lappia. Kaikista eniten kuitenkin rakastan vesistöjä, vaikka luonto on minulle kaikin puolin tärkeä. Jokin niissä kiehtoo. Kesäisin haluaisin uida jokaisessa lammikossa ja talvisin kiiltävä jää houkuttelee luistelemaan. Järvet ja muut avaavat monipuoliset mahdollisuudet ihmisille, vaikka kalastaa, uida tai luistella.

Etelämpänä kesä on lämmin pitkälle syksyyn asti ja talvi on talvi, mutta vaihteleva ja usein talvella saattaa sataa vettä tai olla pitkään plussa kelit. Lapissa talvi on tosi suosittu ja alue onkin kuuluisa joulupukista, poroista ja kaikesta muusta jouluun liittyvästä sekä tietenkin luonnon kauneudesta. Talvi etelämpänä varmaan tunnetaan pimeydestä ja loskasta mutta en väitä, etteikö hyviä kelejä olisi, koska todellakin niitä on. Lapissa kevät on pitkään luminen ja siitä moni on onnessaan. Ennen ajattelin, että Lapin kaamos on oikeasti säkkipimeää aikaa, mutta nyt ensimmäisen kokemani kaamoksen jälkeen voin sanoa, että etelämpänä on usein talvella pimeämpää. Vaikka aurinkoa ei hetkeen nähdä, niin lumi tuo valoa aivan tarpeeksi. Lapin ja muun Suomen vuodenajoissa on paljon eroja. Kotikaupunkini Oulu on myös kaunis ja tykkään siitä, että on paljon ihmisiä ja menoa. Joka puolella voi olla mahtavaa omalla tavallaan.

Mietitkö sinä muuttoa Lappiin? Haluaisitko tulla kenties opiskelemaan tänne? Saiko tekstini sinut haaveilemaan pohjoisen esimerkiksi Inariin muutosta? Voin suositella Lappia jokaiselle, joka tästä haaveilee. Tietenkin riippuu ihmisestä, että miten viihtyy, mutta suosittelen silti. Haluan kertoa Inarin antamista mahdollisuuksista harrastuksiin ja vapaa-ajan viettoon. Inarissa olen nähnyt lumikenkäilyä, kelkkailua, hiihtoa, luistelua, laskettelua, lenkkeilyä, ratsastusta.

Paljon on vielä näkemättä. Sen suuremmin en ole tutustunut kaikkiin harrastusmahdollisuuksiin tai vapaa-ajan tekemisiin vielä. Inarissa on paljon matkailua ja se näkyy harrastustarjonnassakin. Pelkästään matkailuyrityksillä on huikeat tarjonnat harrastuksiin/aktiviteetteihin. Kun aiemmin sanoin, että usein ihmiset kuvittelivat, ettei Lapissa olisi mitään, niin se ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Toki jokainen päättää itse, mikä on sitä jotain, mutta mielestäni jo pelkkä luonto tarjoaa Inarissa asuville ja vieraileville paljon mahdollisuuksia. Luonto on tärkeintä täällä. Luonto on niin iso osa jokaisen elämää.

Kirjoittaja: Anna-Sofia Mikkonen, matkailuala, Saamelaisalueen Koulutuskeskus, Inari.