Arktisen alueen historiaa
Noin 10 000 vuotta sitten koko pohjoisin Lappi oli paksun jääpeitteen alla. Jään sulaminen oli hidas prosessi. Talven aikana jääpeite laajeni ja kesäaikaan kutistui. Jäätikön reuna siirsi uskomattomia massoja maata, joista muodostuivat tunturit, vuoret, harjut, vuonot sekä esimerkiksi tunturien tuttu pyöreä muoto. Jäätikön sisällä oli järviä ja virtaavia jokia, jotka muodostuivat jään sulamisesta jättäen taakseen laaksoja ja selänteitä.
Pohjoisin Lappi asutetaan
Kun jäätikkö hiljalleen vetäytyi kohti Jäämerta, ilmasto, eläimistö ja kasvisto mahdollistivat ihmisten asettumisen alueelle. Saamelaiset, Euroopan ainoa alkuperäiskansa asutti pohjoisen Fenno-Skandian alueen useita vuosituhansia sitten. Saamelaiset olivat alunperin nomadeja ja heidän elinkeinonsa oli metsästys, kalastus, keräily ja vaihtokauppa. Poronhoito muodostui tärkeäksi elinkeinoksi saamelaisille noin tuhat vuotta sitten, kun perinteisesti metsästetty peura kesytettiin.
Elämä ja elinkeino tänä päivänä
Tänään voimme nähdä jääkauden jäljet kauniina pohjoisimman Lapin luontona. Kaldoaivin ja Paistunturin erämaa-alueet Utsjoella ovat upeat matkakohteet kenelle tahansa, joka etsii henkeäsalpaavia maisemia ja koskematonta luontoa. 3000 neliökilometriä syviä jokilaaksoja ja lempeitä tunturinrinteitä on Kaldoaivi, Suomen suurin erämaa-alue. Paistunturin erämaa-alue on kooltaan 1500 neliökilometriä. Kuvankauniit maisemat toisensa perään jatkuvat silmänkantamattomiin tunturien jonossa, kun jokilaaksot katkovat maisemaa. Korkeimpien tuntureiden päältä voit nähdä elävän erämaan, aina Norjan tuntureille saakka. Lähde: www.nationalparks.fi
Poronhoito on edelleen tärkeä elinkeino saamelaisille, varsinkin Utsjoen alueella, Saamen maassa. Utsjoki on Suomen ainoa kunta, jossa on saamelaisenemmistö. Joka päiväinen elämä kylissä on saanut piirteitä alkuperäiskulttuurista. Kaldoaivin ja Paistunturin erämaissa laiduntaa yhteensä yli 10 000 poroa. Lähde: www.paliskunnat.fi .
Miksi vietämme aikaa erämaassa ja mitä oikein teemme siellä?
Kauempaa katsoessa voi näyttää siltä, että erämaa ei ole saavutettavissa, mutta saamelaisille erämaa on työpaikka ja vapaa-ajanviettopaikka. Paikalliset rakastavat viettää aikaa erämaassa metsästäen, kalastaen, marjoja poimien, poroja paimentaen tai hiihtäen, pyöräillen ja patikoiden. Kuitenkin, kaikki paikalliset kohtelevat luontoa kunnioittaen ja jälkiä jättämättä. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on elinarvoisen tärkeää paikallisille.
Kaldoaivin ja Paistunturin erämaa-alueilla on vain muutamia merkittyjä reittejä ja erämaakämppiä. Ne ovat kummatkin vaativia, mutta palkitsevia kohteita. Aloittelevan erämaan kulkijan tulisi aina lähteä retkelle oppaan kanssa. Paras aika tutustua syvälle erämaahan Kaldoaivissa ja Paistunturissa on tammikuusta huhtikuuhun, kun alueille pääsee kelkalla ja reellä.
Kaamoksen lopussa tammikuussa ja helmikuussa taivas on maalattu pastellivärein. Maalis- ja huhtikuussa aurinko heijastuu lumipeitteisistä tuntureista lämmittäen luontoa pitkän talven jälkeen. Maaliskuu ja huhtikuu ovat täydellistä aikaa kokeilla pilkkimistä erämaassa. Pilkkiminen on mitä luultavimmin yksi syy pohjoisen ihmisten letkeän rentoon luonteeseen ja iloiseen asenteeseen – ymmärrät sen, kun koet sen itse.
Useat toimijat Utsjoella tarjoavat opastettuja fatbike pyöräretkiä, pilkkisafareita, lumikenkäilyä, porosafareita, joissa saat pieniä maistiaisia erämaan elämästä. Kokenut paikallinen opas vie sinut turvallisesti lämpimässä reessä läpi erämaiden upeiden maisemien. Kun nautit kuumasta kaakaosta voit kuunnella tarinoita luonnon elinkeinoista, maantiedosta ja saamelaiskulttuurista – tai vain nauttia hiljaisuudeta.
Tervetuloa Utsjoelle pohjoisimpaan Lappiin!
Tämän artikkelin kirjoitti Petra Suontausta, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen matkailun opiskelija Utsjoelta.