NYKYAIKAISTA AARTEIDEN ETSINTÄÄ
Geokätköily, mitä ihmettä? Muutama vuosi sitten törmäsimme tähän jo miljoonia koukuttaneeseen harrastukseen, mutta silloin emme vielä tarttuneet tuumasta toimeen. Kunnes keväällä 2020 kun maailma sulkeutui pandemian takia, aloitimme tämän harrastuksen. Tämä liikuttava ja sivistävä harrastus johdattaa harrastajansa upeisiin kohteisiin ja niitähän täällä Lapissa riittää.
Osa kätköistä on helposti tavoitettavissa ja osa vaatii kilometrien patikointia. Nykyihmiseltä löytynee jo lähes kaikilta älypuhelin taskusta, siihen ladataan geocahing sovellus joko ilmainen tai premiumversio. Sovelluksen ja gps-signaalin avulla etsitään kätköjä ja kun kätkö löytyy se lokataan löydetyksi omalla nimimerkillä.
Monesti kätköt on piilotettu mielenkiintoisiin tai kauniisiin paikkoihin, sovelluksen kätkökuvaus sisältääkin usein informaatiota esim. alueen historiasta. Ladataan siis akut täyteen ja lähdetään kohti seikkailuja, elämyksiä, henkeäsalpaavia maisemia ja historiallisia kohteita. Jo ennestäänkin tutut kohteet saavat uuden ulottuvuuden geokätköilyn myötä. Mielestämme geokätköily sopii kaikille iästä riippumatta.
Esittelemme muutamia mielestämme käymisenarvoisia paikkoja missä voit tutustua ainutlaatuisiin luontokohteisiin, mielenkiintoisiin historiallisiin tapahtumiin ja paikkoihin sekä samalla harrastaa nykyaikaista aarteidenmetsästystä eli geokätköilyä. https://www.luontoon.fi/geokatkoily
LUONNONIHMEITÄ, KULTAKUUMETTA JA SOTAHISTORIAA
Matkamme alkaa Vuotsosta missä voit tutustua Sompion luonnonpuiston alueella Nattasten tunturiryhmän upeisiin maisemiin, merkityillä reiteillä on mukava kuljeskella ja nauttia upeasta luonnosta sekä samalla tutustua ikiaikaiseen kulkureittiin, Ruijan polkuun.
Vuotsosta n. 10 km pohjoiseen löytyy Tankavaara, missä kätköilijä suuntaa askeleensa 6 km mittaiselle Kuukkelipolulle UK-puistoon. Alueella riittää kultamuseon lisäksi paljon ihmeteltävää sotahistoriasta kiinnostuneelle ja pari kätköäkin sieltä saa lokata hyvällä tuurilla löydetyksi.
Seuraavaksi suuntaaamme kohti kutturantietä ja sieltä löytyy kaksikin kultahistoriasta kiinnostuneille soveltuvaa reittiä geokätköineen: Laanilan kultareitti, joka soveltuu myös maastopyörillä kuljettavaksi. Pitempi reissu tulee Ivalojoen Kultalaan missä voi edelleen aistia kultakuumeen aiheuttaman jännityksen. Matkalla Kultalaan voi myös keräillä kätköjä ja tutustua kätkökuvausten avulla alueen jännittävän historiaan.
ENTISET JA NYKYISET KESKUKSET
Matka jatkuu kohti pohjoista ja Saariselällä onkin hyvä ladata akkuja, niin kätköilijän kuin älypuhelimen. Ja jos virtaa riittää, toki Saariselälläkin on monia kätköjä piilotettu löydettäväksi.
Tauon jälkeen suunnataamme pohjoiseen kohti Karhunpesäkiveä, joka sijaitsee 15 km. ennen Inaria, mukava paikka virkistäytyä, jaloitella kätköjä etsiessä ja tutustua ainutlaatuiseen luonnonihmeeseen jääkaudelta.
Inarista löytyy useita kiinnostavia kohteita, Pielpajärven erämaakirkko ympäristöineen on yksi suosikkikohteistamme ja matkalla sinne voi täydentää löydettyjen kätköjen saldoa. Geokätköilyn kautta löysimme erittäin mielenkiintoisia paikkoja, joihin ei olisi muuten tutustuttu, mm. toisen maailmansodan aikaiset vankileirit. Inarissa riittää siis näkemistä ja kokemista useammaksi päiväksi ja sieltä löytyy myös mukavia hotelleja sekä maistuvaa ruokaa moneen makuun.
KAAMASEN MUTKISTA KOHTI KARIGASNIEMEÄ
Road trippimme jatkuu n. 35 km. nelostietä pohjoiseen. Tarkoituksemme oli jatkaa suoraan Kaamaseen mutta huomaamme, että Riutulassa on kätköjä! Vilkku vasempaan ja teemme pienen koukkauksen Angelintietä 6 km. Riutulaan ja tutustumme sen historiaan geokätköjen avulla. Palaamme alkuperäiseen matkasuunnitelmaan ja jatkamme matkaa. Kaamasen jälkeen käännymme kohti Karigasniemeä. Tie Karigasniemelle johtavan tien varrella voi ihastella hienoja maisemia ja geokätköilijän jarruvalot syttyvät viimeistään Giellajohkan kohdalla, josta voi napata geokätkön ja herkullisen aterian Giellajohkan ravintolasta. Matkalla Karigasniemelle silmiin piirtyy näyttävä 620 metriä korkea Ailigastunturi. Nousu tälle saamelaisten pyhälle tunturille on hikinen, mutta palkitsee kulkijan geokätköllä ja henkeäsalpaavilla maisemilla Norjan tuntureille.
SUOMEN KAUNEIN TIE
Karigasniemeltä käännytään oikealle, kohti Utsjokea. Tietä 970 on sanottu Suomen kauneimmaksi, eikä syyttä. Tie on rakennettu jokivartta seuranneen kinttupolun mukaisesti mutkia suuremmin oikomatta ja mieli tekeekin pysähtyä joka taukopaikalle maisemia ihastelemaan ja tietysti geokätköjä etsimään. Varsinkin Maunon kiven kohdalla kannatta pysähtyä jo pelkästään Rastigaisalle avautuvan maiseman takia. Alueella sijaitsevan geokätkön kuvauksesta löytyy infoa tien rakentamisesta.
SUOMEN POHJOISIMMAT GRATICULET
Tässä vaiheessa ohitamme Utsjoen ja jatkamme matkaamme Teno-joen vartta kohti Nuorgamia ja Pulmankijärven maisematietä. Pulmankijärvi ja sen jokilaakso on entistä Jäämeren vuonoa ja ympäristö onkin ihanteellista retkeilymaastoa. Seutu on enimmäkseen puutonta, joten maisemat avautuvat upeasti joka suuntaan. Täällä geokätköilijä voi retkeilyn lomassa napata kätköjä ja värittää graticulekarttansa pohjoisimmat ruudut.
Utsjoen kirkko nimisen kätkön kuvauksessa puhutaan kirkkotuvista, mitä ne ovat? Asia täytyy selvittää, joten geo-mobiili käännetään kohti Utsjokea ja sen kirkkoa. Kirkon läheltä löytyykin kätkö ja tien toiselta puolelta Mantojärven rannalta aivan uskomattoman upea historiallinen vierailukohde, kirkkotuvat ja Ulriikanpolku.
Pohjoisesta ei millään malttaisi lähteä pois, tämä road trip alkaa kuitenkin olla lopuillaan. Geokätköily on jälleen toiminut seikkailujemme informatiivisena matkaoppaana.
Kirjoittanut:
Minna ja Vesa Mäkkeli
Saamelaisalueen Koulutuskeskus
Matkailualan perustutkinto