Utsjoki
Utsjoki on Suomen pohjoisin kunta ja ainoa, jossa saamelaiset ovat enemmistönä. Noin tuhannen asukkaan ja yli kymmenentuhannen poron kotipaikka tarjoaa aidon katsauksen elävään saamelaiseen kulttuuriin. Utsjoen, Karigasniemen ja Nuorgamin kylissä voi kokea yöttömän yön, kaamoksen ja Suomen varmin revontulitaivaan ympäri vuoden.
Matkailijan vinkit Utsjoelle
Utsjoki tarjoaa harvinaisen mahdollisuuden tutustua Suomen ainoaan saamelaisenemmistöiseen kuntaan. Majoitusvaihtoehtoja on laajasti — revontuli-igluista hotelleihin, huoneistoihin ja kodikkaisiin mökkeihin. Kohokohtia ovat historialliset kirkkotuvat, Ailigas-tunturit, Saamen silta, Teno, Kevon luonnonpuisto sekä laajat Paistunturin ja Kaldoaivin erämaa-alueet. Kesällä voi retkeillä, pyöräillä, meloa, suppailla ja kalastaa. Syksy sopii erinomaisesti sienestykseen, marjastukseen ja rauhallisiin retkiin. Talvella tarjolla ovat poro- ja huskysafarit, moottorikelkkailu, lumikenkäily, hiihto sekä retket Jäämerelle – todellinen arktinen elämys ympäri vuoden.
Sijainti Norjan rajalla
Utsjoki sijaitsee Suomen pohjoisimmassa kärjessä, aivan Norjan rajan vieressä. Monikulttuurisuus näkyy kaikkialla — suomen lisäksi kuulet varmasti pohjoissaamea ja norjaa. Asutus sijoittuu pääosin Tenojokilaaksoon, joka toimii Suomen ja Norjan rajajokena. Norjan läheisyys näkyy arjen rajaliikenteessä ja maisemassa. Täältä kulkee myös reitti Jäämerelle, Nordkappiin ja Varanginvuonolle.
Majoitusta ja elämyksiä Utsjoella
Tenojoki
Tenojoki, pohjoissaameksi Deatnu, on yksi Utsjoen tärkeimmistä kulttuurisista ja luonnonmaisemallisista maamerkeistä. Se virtaa Suomen ja Norjan rajalla — ja EU:n pohjoisimpana rajana — ja on vuosisatojen ajan toiminut saamelaisten kulku- ja kauppareittinä. Joki ei ole erottanut kyliä, vaan päinvastoin yhdistänyt niitä. Sen laaja laakso, hiekkarannat ja ympäröivät tunturit luovat rauhallisen, ajattoman arktisen maiseman.
Suomen kaunein tie
Tie 970 eli ”Tenontie” tunnetaan usein Suomen kauneimpana tienä. Noin 100 kilometrin matka Karigasniemeltä Nuorgamiin kulkee upeassa jokilaaksossa, jonka molemmin puolin kohoavat loivat tunturit. Vastaavaa maisemaa ei löydy mistään muualta Suomessa — matka on täynnä avaria näkymiä, arktista valoa ja unohtumattomia maisemia.
Avarat maisemat ja lempeät tunturit
Utsjoki tarjoaa Suomen laajimmat erämaat. Kaldoaivi (3000 km²) ja Paistunturi (1500 km²) muodostavat valtavan tunturi- ja jokilaaksojen mosaiikin, joka ulottuu Norjan rajalle asti. Osa reiteistä on merkittyjä, osa seuraa perinteisiä poronhoito- ja kulkureittejä. Paistunturin alueella sijaitsee Kevon luonnonpuisto, joka tunnetaan 40 kilometrin kanjonistaan ja vaativista merkittyistä reiteistään.
Ailigaksen tunturit
Utsjoella on kolme Ailigas-nimistä tunturia, kaikki näyttävästi Tenojokilaakson äärellä. Korkein, Karigasniemellä, kohoaa 620 metriin. Nuvvus-Ailigas nousee 535 metriin suoraan Tenon rannasta, ja pienin — 342 metriä — sijaitsee Utsjoen kylän vieressä. Jokaiselta huipulta avautuvat vaikuttavat näkymät yli tunturien aina Norjaan asti.
Kirkkotuvat ja Utsjoen kirkko
Utsjoen historiallinen kirkkotupakylä koostuu 14 kirkkotuvasta 1700–1800-luvuilta. Niitä käyttivät saamelaisperheet markkina-aikoina ja kirkkomatkoilla aina 1930-luvulle asti. Tuvat sijaitsevat kauniilla paikalla Mantojärven rannalla, noin 6 km Utsjoen kylästä. Vieressä kohoaa Utsjoen kivikirkko, joka valmistui vuonna 1853 Venäjän keisari Nikolai I:n määräyksestä — merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde.