Karigasniemi ja Kaamanen

Kaamanen ja Karigasniemi ovat Lapland North -alueen eloisia kohtauspaikkoja – paikkoja, joissa tiet, joet ja kulttuurit kohtaavat. Inarin pohjoispuolella E75-tien varressa sijaitsee Kaamanen, perinteinen risteys, josta reitit kulkevat kaikkiin ilmansuuntiin.
Länttä kohti, Norjan rajan tuntumassa, sijaitsee Karigasniemi, noin 500 asukkaan ja tuhansien porojen kylä, joka on tiiviissä yhteydessä norjalaiseen Karasjokeen vain 18 kilometrin päässä.

Lumen peittämät kukkulat ja huurteiset puut etualalla, metsän yläpuolella leijuu tiheä sumukerros, ja kaukaiset vuoret näkyvät pehmeän, violetin sävyisen taivaan alla aamu- tai iltahämärässä.

Kaamanen – Perinteinen kohtauspaikka erämaassa

Kaamanen on aina ollut tärkeä pysähdyspaikka matkailijoille, saamelaisperheille ja poronhoitajille. Noin 200 asukkaan kylä elää poronhoidosta ja matkailuun liittyvistä palveluista. Kylän nimi juontaa juurensa pohjoissaamen sanaan gámas, joka viittaa tiettyyn osaan peuran- tai poronnahkaa – muistutus alueen vahvoista kulttuurisista juurista.

Retkeilijä, jolla on suuri vihreä reppu, seisoo kallioisella rinteellä ja katselee valtavaa maisemaa, jossa on kumpuilevia kukkuloita, harvaa kasvillisuutta ja kaukana olevaa vettä osittain pilvisen taivaan alla.
Ilmakuva kiemurtelevasta joesta ja tiestä, joka kulkee vehreän metsän halki, sekä hajallaan olevista taloista joen rannalla. Kumpuilevat kukkulat ja järvet näkyvät kaukana pilvisen taivaan alla.

Karigasniemi – Portti Jäämerelle ja Nordkappiin

Karigasniemi sijaitsee kolmen joen – Inarijoen, Tenon ja Karasjoen – kohtaamispaikassa, muodostaen luonnollisen rajaseudun Suomen ja Norjan välille. Vilkkaana rajakylänä se tarjoaa monipuoliset palvelut matkailijoille, jotka suuntaavat Jäämerelle, Porsangerinvuonolle tai edelleen Nordkappiin.

Suomen kaunein tie

Seututie 970 eli Tenontie seuraa Tenojoen vartta lähes 100 kilometrin matkan Karigasniemestä Utsjoelle ja edelleen Nuorgamiin.
Matka kulkee henkeäsalpaavan kauniissa jokilaaksossa – maisemassa, jonka kaltaista ei löydy muualta Suomesta.

Ilmakuva kiemurtelevasta, vihreiden puiden reunustamasta tiestä, joka kulkee kahden suuren tumman vesistön välissä. Tie kaartuu loivasti ja jakaa veden molemmin puolin.
Kaukaisempi näkymä loivasti viettävälle vuorelle, jota peittää vihreä metsä, etualalla korkeita mäntyjä pilvisen taivaan alla. Vuoren rinteellä näkyy pieni valkoinen rakennus ja mutkainen tie.

Ailigas-tunturit – Kolme vaikuttavaa huippua

Utsjoen alueella on kolme Ailigas-nimistä tunturia, kaikki Tenojoen läheisyydessä:

  • Karigasniemen Ailigas (620 m) – korkein
  • Nuvvus-Ailigas (535 m) – nousee suoraan Tenon rannasta
  • Utsjoen Ailigas (342 m) – ainoa, jonka huipulle pääsee autolla lumettomana aikana

Kaikkien huipuilta avautuvat laajat näkymät Tenojoen laaksoon ja Norjan tuntureille.

Sulaojan lähde – Pyhä ja parantava paikka

Karigasniemen itäpuolella, noin 10 kilometrin päässä, sijaitsee Sulaoja, Suomen suurin luonnonlähde veden määrällä mitattuna.
Saamelaisille Sulaoja oli pyhä paikka, ja lähteen veden uskottiin omaavan parantavia voimia. Helppokulkuinen 2 kilometrin luontopolku johtaa lähteelle ja toimii porttina Kevon luonnonpuistoon.

Nainen ja lapsi nojaavat vehreän jokirannan reunalle ja katselevat rauhallista vettä. Joessa heijastuu puita ja pilviä osittain pilvisen taivaan alla. Tiheä metsä ympäröi rauhallista maisemaa.
A wide river winds through a deep, rocky canyon with steep green slopes and high cliffs under a clear blue sky.

Kevo – Missä maa avautuu

Kevon luonnonpuisto on yksi Suomen vaikuttavimmista erämaista. Sen sydämessä kulkee 40 kilometriä pitkä ja jopa 80 metriä syvä kanjoni, jonka pohjalla virtaa Kevonjoki.
Alueella on kaksi vaativaa merkittyä reittiä (63 km ja 86 km) sekä helppo 2 km luontopolku Sulaojalla.

Muotkatunturi – Erämaa puhtaimmillaan

Muotkatunturin erämaa-alue on todellista erämaata: ei merkittyjä polkuja, vain pehmeästi kumpuilevia tuntureita, kirkasvetisiä jokia ja muutamia autiotupia.
Alue sopii kokeneille vaeltajille, mutta paikallisten järjestämät opastetut retket tekevät siitä saavutettavan myös muille.

Retkeilijä, jolla on suuri vihreä reppu, seisoo kallioisella rinteellä ja katselee valtavaa maisemaa, jossa on kumpuilevia kukkuloita, harvaa kasvillisuutta ja kaukana olevaa vettä osittain pilvisen taivaan alla.
Luonnonkaunis maisema, jossa on metsän peittämiä kukkuloita, mutkitteleva joki kaukana ja pilvinen taivas yläpuolella. Etualalla on sammaloituneita kallioita ja ruohoa, ja kallioiden välissä on naamioitunut lintu.

Paistunturi – Äärettömiä maisemia

Kaamasen, Karigasniemen ja Utsjoen välissä levittäytyy Paistunturin erämaa, 1500 km² laajuinen yhtenäinen tunturi- ja aapasuokokonaisuus.
Pyöreälakiset tunturit, laajat suot ja syvät jokilaaksot luovat vaikuttavan maiseman, josta kirkkaalla säällä näkee pitkälle Norjan puolelle.

Reitit ovat osin merkittyjä, osin perinteisiä kulku-uria, joita poronhoitajat ja metsästäjät käyttävät. Alue soveltuu vain kokeneille kulkijoille, mutta opastetut päiväretket tarjoavat turvallisen tavan tutustua tundran taikaan.

Elämyksiä Karigasniemessä & Kaamasessa

Kalastusta, vaellusta joen ja tuntureiden maisemissa, lintujen bongailua, valokuvausta, Norjan rajantakaisia retkiä ja kokeneiden oppaiden järjestämiä erämaaseikkailuja.

Aikuinen ja lapsi seisovat kivillä joen rannalla ja kalastavat yhdessä osittain pilvisen taivaan alla. Lapsella on onkivapa kädessään, kun aikuinen kyykistyy viereen. Taustalla jokirantaa reunustavat puut ja kivet.
Ilmakuva tiheän vihreän metsän ympäröimästä pikkukaupungista, jossa joki kiemurtelee maiseman halki ja silta ylittää joen pilvisen taivaan alla. Puiden välissä näkyy teitä ja hajallaan olevia rakennuksia.

Majoitus Karigasniemessä & Kaamasessa

Alueelta löytyy viihtyisiä majataloja, mökkejä ja huoneita – usein aivan kalavesien, tunturien ja reittien läheisyydestä. Pohjoisen vieraanvaraisuus näkyy ja tuntuu kaikkialla.

Paikalliset maut ja ruokapaikat

Karigasniemen ja Kaamasen ravintolat tarjoavat herkullisia pohjoisen makuja: poroa, kalaa, marjoja, villiyrttejä ja rajaseudun perinteisiä ruokia, joihin kätkeytyvät niin erämaan kuin kulttuurien kohtaamisen tarinat.

Suuri kiviveistos seisoo maaseututien varrella vihreiden puiden ja pensaiden ympäröimänä. Taustalla henkilö ajaa moottoripyörällä mutkaista tietä pitkin pilvisen taivaan alla.