Karigasniemi ja Kaamanen
Kaamanen ja Karigasniemi ovat Pohjoisimman Lapin eloisia kohtauspaikkoja – paikkoja, joissa tiet, joet ja kulttuurit kohtaavat. Inarin pohjoispuolella E75-tien varressa sijaitsee Kaamanen, perinteinen risteys, josta reitit kulkevat kaikkiin ilmansuuntiin.
Länttä kohti, Norjan rajan tuntumassa, sijaitsee Karigasniemi, noin 500 asukkaan ja tuhansien porojen kylä, joka on tiiviissä yhteydessä norjalaiseen Karasjokeen vain 18 kilometrin päässä.
Vinkit matkailijalle
Karigasniemen ja Kaamasen alueelta löytyy viihtyisiä majataloja, mökkejä ja huoneita – usein aivan kalavesien, tunturien ja reittien läheisyydestä. Karigasniemen ja Kaamasen ravintolat tarjoavat herkullisia pohjoisen makuja: poroa, kalaa, marjoja, villiyrttejä ja rajaseudun perinteisiä ruokia, joihin kätkeytyvät niin erämaan kuin kulttuurien kohtaamisen tarinat. Tärkeimpiin aktiviteetteihin lukeutuu kalastus, vaellus joen ja tuntureiden maisemissa, lintujen bongailu, valokuvaus, Norjan rajantakaisia retket ja kokeneiden oppaiden järjestämät erämaaseikkailut.
Kaamanen on aina ollut tärkeä pysähdyspaikka matkailijoille, saamelaisperheille ja poronhoitajille. Noin 200 asukkaan kylä elää poronhoidosta ja matkailuun liittyvistä palveluista. Kylän nimi juontaa juurensa pohjoissaamen sanaan gámas, joka viittaa tiettyyn osaan peuran- tai poronnahkaa – muistutus alueen vahvoista kulttuurisista juurista.
Karigasniemi sijaitsee kolmen joen – Inarijoen, Tenon ja Karasjoen – kohtaamispaikassa, muodostaen luonnollisen rajaseudun Suomen ja Norjan välille. Vilkkaana rajakylänä se tarjoaa monipuoliset palvelut matkailijoille, jotka suuntaavat Jäämerelle, Porsangerinvuonolle tai edelleen Nordkappiin.
Suomen kaunein tie
Seututie 970 eli Tenontie seuraa Tenojoen vartta lähes 100 kilometrin matkan Karigasniemestä Utsjoelle ja edelleen Nuorgamiin.
Matka kulkee henkeäsalpaavan kauniissa jokilaaksossa – maisemassa, jonka kaltaista ei löydy muualta Suomesta.
Ailigas-tunturit – Kolme vaikuttavaa huippua
Utsjoen alueella on kolme Ailigas-nimistä tunturia, kaikki Tenojoen läheisyydessä:
- Karigasniemen Ailigas (620 m) – korkein
- Nuvvus-Ailigas (535 m) – nousee suoraan Tenon rannasta
- Utsjoen Ailigas (342 m) – ainoa, jonka huipulle pääsee autolla lumettomana aikana
Kaikkien huipuilta avautuvat laajat näkymät Tenojoen laaksoon ja Norjan tuntureille.
Sulaojan lähde – Pyhä ja parantava paikka
Karigasniemen itäpuolella, noin 10 kilometrin päässä, sijaitsee Sulaoja, Suomen suurin luonnonlähde veden määrällä mitattuna.
Saamelaisille Sulaoja oli pyhä paikka, ja lähteen veden uskottiin omaavan parantavia voimia. Helppokulkuinen 2 kilometrin luontopolku johtaa lähteelle ja toimii porttina Kevon luonnonpuistoon.
Kevo – Missä maa avautuu
Kevon luonnonpuisto on yksi Suomen vaikuttavimmista erämaista. Sen sydämessä kulkee 40 kilometriä pitkä ja jopa 80 metriä syvä kanjoni, jonka pohjalla virtaa Kevonjoki.
Alueella on kaksi vaativaa merkittyä reittiä (63 km ja 86 km) sekä helppo 2 km luontopolku Sulaojalla.
Muotkatunturi – Erämaa puhtaimmillaan
Muotkatunturin erämaa-alue on todellista erämaata: ei merkittyjä polkuja, vain pehmeästi kumpuilevia tuntureita, kirkasvetisiä jokia ja muutamia autiotupia.
Alue sopii kokeneille vaeltajille, mutta paikallisten järjestämät opastetut retket tekevät siitä saavutettavan myös muille.
Paistunturi – Äärettömiä maisemia
Kaamasen, Karigasniemen ja Utsjoen välissä levittäytyy Paistunturin erämaa, 1500 km² laajuinen yhtenäinen tunturi- ja aapasuokokonaisuus. Pyöreälakiset tunturit, laajat suot ja syvät jokilaaksot luovat vaikuttavan maiseman, josta kirkkaalla säällä näkee pitkälle Norjan puolelle. Reitit ovat osin merkittyjä, osin perinteisiä kulku-uria, joita poronhoitajat ja metsästäjät käyttävät. Alue soveltuu vain kokeneille kulkijoille, mutta opastetut päiväretket tarjoavat turvallisen tavan tutustua tundran taikaan.