Karigasniemi ja Kaamanen

Kaamanen ja Karigasniemi ovat Pohjoisimman Lapin eloisia kohtauspaikkoja – paikkoja, joissa tiet, joet ja kulttuurit kohtaavat. Inarin pohjoispuolella E75-tien varressa sijaitsee Kaamanen, perinteinen risteys, josta reitit kulkevat kaikkiin ilmansuuntiin.
Länttä kohti, Norjan rajan tuntumassa, sijaitsee Karigasniemi, noin 500 asukkaan ja tuhansien porojen kylä, joka on tiiviissä yhteydessä norjalaiseen Karasjokeen vain 18 kilometrin päässä.

Talvimaisema, jossa etualalla on lumen peittämiä puita, metsän halki ajelehtivaa sumua ja lumen peittämiä kaukaisia vuoria pehmeän, pastellinvärisen taivaan alla auringonnousun tai -laskun aikaan.

Vinkit matkailijalle

Majoitu majataloissa, vierastaloissa tai mökeissä lähellä jokia, teitä ja luontoalueita.

Kohokohtia ovat Tenontie, Kevo, Muotkatunturi, Paistunturi, Vuopajanvaara ja Kaamasjoen lintutorni.

Suosittuja elämyksiä ovat retkeily, kalastus, lintujen tarkkailu, valokuvaus, erämaaretket ja rajanylitysretket Norjaan.

Pohjois-Suomen tummansininen karttarajaus korostaa Karigasniemi ja Kaamanen, jotka on merkitty oransseilla nastoilla ja tarroilla. Tärkeimmät tiet on esitetty valkoisina viivoina, mikä korostaa näiden kahden paikan välistä yhteyttä.

Kaamanen on aina ollut tärkeä pysähdyspaikka matkailijoille, saamelaisperheille ja poronhoitajille. Noin 200 asukkaan kylä elää poronhoidosta ja matkailuun liittyvistä palveluista. Kylän nimi juontaa juurensa pohjoissaamen sanaan gámas, joka viittaa tiettyyn osaan peuran- tai poronnahkaa – muistutus alueen vahvoista kulttuurisista juurista.

Karigasniemi sijaitsee kolmen joen – Inarijoen, Tenon ja Karasjoen – kohtaamispaikassa, muodostaen luonnollisen rajaseudun Suomen ja Norjan välille. Vilkkaana rajakylänä se tarjoaa monipuoliset palvelut matkailijoille, jotka suuntaavat Jäämerelle, Porsangerinvuonolle tai edelleen Nordkappiin.

Sarvipäinen poro kävelee lumisella maalla talvisessa maisemassa, jonka taustalla on puita ja vaalea, pilvinen taivas.

Ilmakuva kiemurtelevasta, vihreiden puiden reunustamasta tiestä, joka kulkee kahden suuren tumman vesistön välissä. Tie kaartuu loivasti ja jakaa veden molemmin puolin.

Suomen kaunein tie

Seututie 970 eli Tenontie seuraa Tenojoen vartta lähes 100 kilometrin matkan Karigasniemestä Utsjoelle ja edelleen Nuorgamiin.
Matka kulkee henkeäsalpaavan kauniissa jokilaaksossa – maisemassa, jonka kaltaista ei löydy muualta Suomesta.

Vuodelta 1944 peräisin oleva ruostunut metallinen sotamuistomerkki, jossa on luodinreikiä, seisoo kahden suuren kiven välissä kukkien ja mäntyjen ympäröimänä metsäalueella lähellä Karigasniemiä ja Kaamasta.

Lapin sodan muistomerkki

Panssaridivisioonan jääkäriprikaatin muistomerkki sijaitsee Nelostien varrella, noin reilun kilometrin verran etelään Kaamasen tienristeyksestä (valtatie 4 ja kantatie 92). Muistomerkki pystytettiin vuonna 1984 kunnioittamaan Panssaridivisioonan Jääkäriprikaatin veteraaneja, ja se seisoo saksalaisten toisen maailmansodan aikaisen räjäytetyn lentokentän laitamalla.

Muistomerkki on pystytetty siihen kohtaan, mistä suomalaispartio lähti tarkastamaan joko saksalaiset ovat poistuneet Suomen rajojen sisältä. Toisen maailmansodan aikana Kaamasessa sijaitsi merkittävä saksalaisjoukkojen huoltokeskus.

Retkeily ja vaellus Kaamasen ja Karigasniemen alueella

Paistunturin erämaa

Kaamasen, Karigasniemen ja Utsjoen välissä levittäytyy Paistunturin erämaa, 1500 km² laajuinen yhtenäinen tunturi- ja aapasuokokonaisuus. Pyöreälakiset tunturit, laajat suot ja syvät jokilaaksot luovat vaikuttavan maiseman, josta kirkkaalla säällä näkee pitkälle Norjan puolelle. Reitit ovat osin merkittyjä, osin perinteisiä kulku-uria, joita poronhoitajat ja metsästäjät käyttävät. Alue soveltuu vain kokeneille kulkijoille, mutta opastetut päiväretket tarjoavat turvallisen tavan tutustua tundran taikaan.

Lue lisää Paistuntureista

Talvivaatteisiin ja reppuun pukeutunut henkilö seisoo lumisella kukkulan laella hiihtosauvat kädessään, ja hänellä on näkymä laajaan, lumipeitteiseen maisemaan kirkkaalla sinisellä taivaalla.

Kevon luonnonpuisto

Kevon luonnonpuisto on yksi Suomen vaikuttavimmista erämaista. Sen sydämessä kulkee 40 kilometriä pitkä ja jopa 80 metriä syvä kanjoni, jonka pohjalla virtaa Kevonjoki.
Alueella on kaksi vaativaa merkittyä reittiä (63 km ja 86 km) sekä helppo 2 km luontopolku Sulaojalla. Sulaoja on myös Suomen suurin luonnonlähde veden määrällä mitattuna.
Saamelaisille Sulaoja oli pyhä paikka, ja lähteen veden uskottiin omaavan parantavia voimia. Helppokulkuinen 2 kilometrin luontopolku johtaa lähteelle ja toimii porttina Kevon luonnonpuistoon.

Lue lisää Kevosta

A wide river winds through a deep, rocky canyon with steep green slopes and high cliffs under a clear blue sky.

Muotkatunturin erämaa

Muotkatunturin erämaa-alue on todellista erämaata: ei merkittyjä polkuja, vain pehmeästi kumpuilevia tuntureita, kirkasvetisiä jokia ja muutamia autiotupia.
Alue sopii kokeneille vaeltajille, mutta paikallisten järjestämät opastetut retket tekevät siitä saavutettavan myös muille.

Lue lisää Muotkasta

Ilmakuva ruohoisesta vuoristomaisemasta, jossa on terassirinteitä ja kiemurtelevia vihreitä laaksoja osittain pilvisen taivaan alla, ja jossa näkyy luonnollisia eroosiokuvioita ja harvaa kasvillisuutta.

Vuopajanvaara

Kaamasen Vuopajanvaarassa sijaitsee kahden kilometrin mittainen luontopolku, joka sopii helpoksi päiväretkikohteeksi. Nimensä polku on saanut sen varrella seisovasta yli 600-vuotiaasta aihkista. Polku kiertää keskellä ilmeikästä pohjoista mäntymetsää Vastusjärven rannasta läheisen vaaranlaen näköalapaikalle ja sieltä alas lähtöpisteeseen. Polku on osittain pitkospuita.

Polun kyltit esittelevät kulkijalle alueen mäntyjä ja maisemia sekä suomeksi että englanniksi.

Aihkipolku lähtee Vastusjärven levähdyspaikalta, jossa on myös vessat kulkijoiden käyttöön. Luontopolku muodostaa mainion lähi- ja päivämatkailukohteen niin paikallisille, lähiseutulaisille kuin matkailijoillekin.

Poro, jolla on suuret sarvet, makaa lumisella maalla ja katsoo kohti kameraa. Sen turkki on ruskean ja valkoisen sekoitus, ja taustalla näkyy epäselvästi puita.

Kaamasjokisuun lintutorni

Kaamasjokisuun lintutorni on Suomen pohjoisin lintutorni. Korkeutta lintutornilla on 12 metriä.

Lintutorni sijaitsee keskeisellä paikalla Kaamasjoen suulla lintujen pesimäalueen vieressä. Tornista avautuu näkymä koko jokisuulle ja lintusuolle, ja se kohoaa puiden latvojen yläpuolelle tarjoten erinomaiset mahdollisuudet lintujen tarkkailuun etenkin muuttoaikana. Alueella on havaittu yli 70 lintulajia. Kaamasjoki saa vetensä Muotkatuntureilta ja virtaa Muddusjärven kautta Kettujokeen, josta vedet jatkavat matkaansa kohti Inarijärveä.

Ilmakuva mutkittelevasta tiestä rauhallisen järven rannalla, jota ympäröi tiheä vihreä metsä ja kosteikkoalueita pilvisen taivaan alla; kuvassa näkyy Karigasniemen ja Kaamanen välisen alueen rauhallinen maisema.

Ailigas-tunturit

Utsjoen alueella on kolme Ailigas-nimistä tunturia, kaikki Tenojoen läheisyydessä:

Karigasniemen Ailigas (620 m) – korkein
Nuvvus-Ailigas (535 m) – nousee suoraan Tenon rannasta
Utsjoen Ailigas (342 m) – ainoa, jonka huipulle pääsee autolla lumettomana aikana

Kaikkien huipuilta avautuvat laajat näkymät Tenojoen laaksoon ja Norjan tuntureille.

Kaukaisempi näkymä loivasti viettävälle vuorelle, jota peittää vihreä metsä, etualalla korkeita mäntyjä pilvisen taivaan alla. Vuoren rinteellä näkyy pieni valkoinen rakennus ja mutkainen tie.