Ivalo – lentokenttä, Ivalojoki ja palvelut
Ivalo on Pohjois-Lapin suurin kylä, josta löydät kaikki palvelut. Kylältä astut hetkessä luontopolulle tai kultamaistaan tunnetun Ivalojoen hiekkarannalle. Ivalossa matkailijoita palvelee Suomen ja EU:n pohjoisin lentokenttä.
Vinkkejä matkailijalle
Ivalo on Pohjois-Lapin suurin kylä ja tärkeä palvelukeskus Ivalojoen varrella.
Majoitu hotelleissa, mökeissä, huoneistoissa tai revontulimajoituksessa lähellä palveluja.
Kohokohtia ovat Ivalojoki, hiekkarannat, Hammastunturin erämaa-alue ja Karhunpesäkivi.
Suosittuja elämyksiä ovat ratsastus, retkeily, melonta, kalastus, hiihto, huskyretket ja revontuliretket.
Ivalojoki
Ivalojoki soveltuu melontaan, kalastukseen ja talvisin myös moottorikelkkailuun. Maisemat ovat vaihtelevia, ja rantautumispaikkoja löytyy runsaasti. Ivalojoki virtaa Lemmenjoen kansallispuiston eteläisimpien alueiden läpi ja jatkaa Hammastunturin erämaa-alueelle.
Kutturan ja Tolosen välillä on noin 60 kilometrin pituinen koskirikas osuus, joka sopii kokeneemmille melojille. Ivalojoki tunnetaan myös kultaisena jokena, ja joesta sekä sen sivupuroilta etsitään edelleen kultaa.
Ivalon hiekkarannat
Ivalojoki paljastaa yllättävän puolen Lapista: rauhalliset hiekkarannat, jotka sopivat kesäpäivän pysähdykseen. Kesäisin sekä paikalliset että matkailijat viettävät aikaa jokirannoilla, uivat, retkeilevät ja nauttivat yöttömän yön valosta. Luonnonrannat tarjoavat helpon tavan kokea Ivalojoki aivan kylän lähellä.
Hammastunturin erämaa-alue
Hammastunturin erämaa-alue on laaja asumaton erämaa Urho Kekkosen kansallispuiston ja Lemmenjoen kansallispuiston välissä. Alue soveltuu kokeneille retkeilijöille, sillä tupia tai merkittyjä reittejä ei ole. Legendaarinen Ivalojoki virtaa läpi Hammastunturin erämaa-alueen.
Tutustu erämaa-alueisiin
Karhunpesäkivi
Karhunpesäkivi on luonnonnähtävyys Myössäjärvellä, noin 25 kilometriä Ivalosta pohjoiseen.
Karhunpesäkivi on maailman ainoa jääkauden aikana synnyinpaikaltaan siirtynyt hiidenkirnun kaltainen tafoni eli rapautumisonkalo. Karhunpesäkivi on myös Suomen suurin ontto siirtolohkare. Se on syntynyt kiven sisuksen rapautuessa vähitellen veden ja lämpötilavaihteluiden vaikutuksesta. Onkalon seinämillä ja katossa on kennomaista pintaa, joka syntyy heikomman kiviaineksen rapautuessa pois vahvemman ympäriltä.